Minkälainen on hyvä uusmedia- tai PowerPoint-esitys?

Mielestäni tämä riippuu aina hyvin pitkälle mediasta ja sanomasta. Median valinta riippuu taas usein siitä, minkälainen sanoma halutaan välittää. Esimerkiksi webbisivusto on yleensäottaen hyvä tapa välittää paljon tietoa, koska se tarjoaa esim. PowerPoint-esityksestä poikkeavasti ei-lineaarisen esitystavan. Katsoja voi siis edetä omaan tahtiin, ja liikkua - jos webbisivusto on siis jäsennelty hyvin ja loogisesti - eri kohtien välillä huolettomasti.

Toisaalta, kuten harjoitustyössä varmaan moni huomasi, PowerPoint paremmin jos halutaan herättää tunteita katsojassa. Kuvat ovat paljon suuremmassa roolissa, joten tunteisiin vetoava provosointi, myötätunnon haku tai muu vastaava onnistuu helpommin. Voimakkaan symbolisilla kuvilla tehokkaasti esitettynä on mahdollista herättää katsojassa tunnetiloja.

Mitä näillä kahdella tavalla on yhteistä - mikä on niiden yhteinen nimittäjä? Esityksen laatijan tulisi ensimmäiseksi ajatella kohdeyleisöä sekä sanomaa. Mikä sanoma on? Mitä haluan esitykselläni viestiä? Yksinkertaisia kysymyksiä. Vastaus löytyy varmaankin helposti, mutta keskittymisen säilyttäminen sanomassa voi olla kiusallisen hankalaa. Jos esitys on pitkä, katsoja ei todennäköisesti jaksa enää vaikuttua kalvosta numero 47 joka käsittelee samaa asiaa. Toisaalta, jos käsittelet esityksessä ohimennen liian montaa asiaa, on mahdollista että punainen lanka menee hukkaan.

Se, millä tavalla sinun on parasta esittää sanomasi, riippuu - kuten mainittiin - mediasta, mutta myös oleellisesti kohdeyleisöstä. Tietyt yleisöt ovat vastaanottavaisempia kuin toiset. Me ihmiset reagoimme asioihin toisinaan hyvin tunnepitoisesti, joten rationaalisuuteen vetoava esitys voi toimia - tai sitten päinvastoin. Muista silti ajatella kohdeyleisöä, ja ennenkaikkea koita samaistua heihin niin keksit millä tavalla heihin voi vaikuttaa.

Just joo, kun lukee tuota edellistä otantaa omasta blogista niin huomaa että eihän se harkkatyö ihan sellaiseksi muodostunut kun oli tarkoitus. Aihe pysyi samana, ja näkökanta myös, mutta rakenne meni aikalailla uusiksi.


Tehtävä, kahden näkökannan yhdistäminen, oli paljon vaikeampi mitä alkuunsa odotin. Tässä vaiheessa harjoitustyöstä on rakenne jo melkein valmiina, ja voin sanoa ettei powerpoint ole kovin helppo formaatti tällaiseen. Tokihan siihen voi tekstiä puskea reippaastikin, mutta se tuskin palvelee tarkoitusta. Kokeilin ensialkuun kahta rinnakkaista juonta esityksessä mutta se ei osottautunut kovinkaan toimivaksi.

Tällä hetkellä kokeilen äänen toimivuutta. En usko että sitä kannattaa käyttää muuten kuin sellaisissa kohdissa joissa se palvelee tunnelmaa luovana. Esimerkiksi lyriikat saattavat kiinnittää huomion vääriin seikkoihin esityksen kannalta. Sademetsän äänet tuntuvat toimivan hyvin, mutta ei ilman editointia.

Kuvien valinta on ehkä osoittautunut hankalimmaksi kohdaksi. Toisaalta niiden tulee sopia värimaailmaltaa esityksen tunnelmaan, mutta kuitenkin palvella tehtäväänsä - siis kuvata sitä mitä niillä halutaan esittää.

Nyt kun rakenne on päätetty, puuttuu enää varsinainen sisältö. Ei muuta kuin etsimään lisää kuvia ja muotoilemaan tekstiä.

Tenttien ja harjoitustyön kanssa touhutessa unohtui täysin kirjoittaa blogia. Pahoitteluni.

Harjoitustyössäni pyrin lähestymään elämän tarkoitusta peilaamalla biologisia, kansantaloustieteellisiä ja maailmanpoliittisia näkökulmia. Bisnesmaailman voi rinnastaa toimivan hyvin Darwinistisesti - vahvat porskuttavat eteenpäin syöden hitaat. Vastaavasti länsimaiden vauraus on perinteisesti maksettu afrikkalaisten, aasialaisten ja amerikanintiaanien verellä.

Esityksen ei ole tarkoitus olla messuava, vaan satiirimaisesti näyttää yhtäläisyydet sivistyneiden ihmisten ja valtioiden, sekä raaollisena pidetyn peto/saalis-pohjalle rakentuvan luonnon välillä. Tätä esitystapaa tukeakseni pyrin olemaan raadollisen brutaali esityksessä, ja mahdollisimman vähän kantaaottava. Suunnittelin "tarinan" käyvän kahta eri polkua, yhdistyen kuitenkin aikaisin ennen loppua yhdeksi poluksi, niin että yhtäläisyydet näkyvät. Värit tulevat olemaan kylmiä - tarkoituksena ei ole idealisoida luontoa vaan yksinkertaisesti osoittaa yhtäläisyydet, ei ole tarpeen aliarvioida vastaanottajaa tekemällä moraalista kannanottoa.

Vanhat koulukaverit Masa (34v) ja Pera (33v) olivat lähteneet kokeilemaan Peran uutta virveliä Patosjärven vesille. Vähänkäytettynä ollut kalapaikka oli miehille tuttu jo lapsuusvuosilta - ja täällä he kävivät yhä edelleen. Keskustelu miesten välillä pyöri pitkälti syrjäseutujen ongelmissa; autioitumisessa, työttymyydessä sekä Masan ja Peran kohdalla myös naisettomuudessa. Ongelmista huolimatta kotiseutujen kaunista luontoa kumpikaan ei tahtoisi jättää.

 

Pera ampui vieheensä n.60 metrin päähän itse jousipyssystä kehittelemällään virvelillä. Pera joutui pian veden varaan ison taimenen käydessä kiinni vieheeseen. Masa sitoi peran ympärille ankkuriköyden ja ryhtyi soutamaan rantaa kohti sitkeästi jousipyssyvirvelistään kiinnipitävä Pera vanassaan. Rantaan päästyään Masan täytyi soittaa pelastushelikopteri Sepe paikalle Peran alettua kohmettumaan oltuaan pitkään hyisessä vedessä ilman pelastusliivejäkään.

Kuvien elementtien jakaminen ikonisuuteen, indeksisyyteen ja symboleihin oli jokseenkin yksitoikkoista. Löysimme indeksisiä merkityksiä paljon, ikonisia vähän ja symbolisia vieläkin vähemmän. Gallen-Kallelan maalauksen analysointi konnotaation ja myytin suhteen oli verrattaen sujuvaa. Teoksesta oli yllättävän helppo poimia yleisiä myyttejä tietäen maalauksen pohjaavan Kalevalan mytologiaan.

Symboleista

Nopeasti tulee mieleen punainen risti sekä muslimimaiden punainen puolikuu. Kaikenkaikkiaan monien uskontojen tunnukset ovat varsin tunnettuja. Kristittyjen risti, muslimien puolikuu, juutalaisten Daavidin tähti, taolaisuudeen jing-jang. Jalat ristissä rukoileva kultainen buddha on voimakas symboli, samoten kuin vähemmän länsimaissa tunnettu japanilaisen shinto-uskonnon torii-portti.

Elekielestä

Yhdellä kädellä - viidellä sormella - ei lopulta saada nivelten rajoissa kauhean montaa erilaista elettä aikaiseksi. Ehkä siksi eri alueilla ja eri kulttuureissa sama merkki voi saada täysin päinvastaisen merkityksen. Keskisormen näyttäminen ymmärretään yleensä vihamieliseksi eleeksi, toisaalta joissain maissa sitä käytetään voiton symbolina. George W. Bush tuli vastikään väärinymmärretyksi näyttäessä Texasissa pirunsarvia kädellään. Pirunsarvet voi ymmärtää myös häränsarviksi, jotka ovat Texasilaisen urheilujoukkueen pitkäikäinen symboli. Suurimmassa osassa Yhdysvaltoja merkki kuitenkin nosti hälyä, koska se on laajalti ymmärretty pakanallisiksi pirunsarviksi.

Ehkä paras esimerkki eleiden muuttumisesta lyhyessäkin ajassa on keskisormella ja etusormella tehtävä voitonmerkki V. Winston Churchill käytti sitä aikoinaan voitonmerkkinä 2. maailmansodan aikana, Vietnamin sodan aikana Yhdysvalloissa merkki alkoi tarkoittaa rauhaa. Taiwanissa se taas tarkoittaa onnellisuutta.

Suomalaisuuden symboleista

Niissä Euro-alueen maissa, joissa on monarkioita, on maakohtaisella puolella euron kolikosta käytäntönä painaa hallitsevan kuninkaallisen muotokuva kolikkoon. Suomella ei ole mahdollisuutta tähän helppoon ratkaisuun. Maastamme tuskin löytyy ketään kuninkaallisen asemaan nostettavaa henkilöä, jonka painaminen kolikkoon olisi oikein muita historiallisesti merkittäviä suomalaisia kohtaan. Mitä tulee mytologiaan, Kalevala ei ole oikein verrattavissa esim. kreikkalaisten vahvaan kulttuuriperintöön.

Suomi on monen kansalaisen mielessä "tuhansien järvien maana", joten ehkä jotain luontoon viittaavaa olisi paikallaan? Suomenjoutsen symboloi puhtautta ja arvokkuutta, ehkä sellaisena haluaisimme nähdä itsemme eurooppalaisessa yhteisössä.